[attr="class","title"]
Milo Cassius Knox
[attr="class","other"]
48yo | 24.5. | m | pansexual | single[break]
musician | Blackwater / WE
Läntisten osavaltioiden kylissä ja kaupungeissa nimi Milo Knox saattaa kuulostaa tutulta ahkeran saluunankävijän korvaan—onhan kyseinen mies esiintynyt alueen saluunoissa jo kolmen vuosikymmenen ajan. Viulunsoittajaa ei ole vaikea tunnistaa, viihdyttäjän suuren persoonan huokuessa tuon olemuksestakin. Vaikka Milo saattaakin olla kovin kevytrakenteinen, on hän sitäkin pidempi, luoden hänelle kovin hintelän kehonrakenteen. Miehen kehonkieli kuitenkin huokuu itsevarmuutta Milon rentojen eleiden tuntuen kumpuavan äärimmäisen luonnostaan. Tuon luokseenkutsuva ulosanti on kovin ystävällistä ja kiehtovaa—Milolta aina voi varmasti saada valloittavia hymyjä ja kohteliaita sanoja karhealla, vaikkakin jokseenkin aavistuksen nasaalilla ja ilmavalla äänellä ilmaistuna. Luontaisesti Milo ei ole varsinaisesti erityisen kovaääninen, hänen puhetyylinsä enemmänkin nopea ja sävyrikas, napaten kuuntelijan huomion helposti ja pitäen sen itsellään. [break][break]
Rikkaan ulosannin lisäksi Milon vahvat piirteet jäävät helposti mieleen. Ulkoneva leuka ja vahvasti alas kaartuva nenä luovat Milolle hyvin tunnistettavan profiilin, minkä lisäksi hänen tummat silmänsä heijastavat tunnetiloja tehokkaasti. Etenkin avoin hymy pukee Miloa, hänen eläväiset silmänsä kirkkaat hymyn kareillessa silmänurkissa, terävänpuoleinen hammasrivistö kaihtamatta paljastumistaan. Niin kuin hymyn luomat uurteet miehen silmänurkissa kielivät, ikä on jo alkanut näkymään pelimannin kasvoilla, painaen miehen poskia kuopille, sekä piirtäen uurteita nenänvieriin ja suupieliin. Ruosteenpunaiset kutrit ovat kuitenkin vielä kuohkeat ja tuuheat hiljalleen pakenevasta hiusrajasta huolimatta. Niistä Milo pitää hyvän huolen—miehen hiukset eivät koskaan näytä ylikasvaneilta tai huonosti pidetyiltä, vaikka hivenen pidemmässä mitassa Milo niitä suosiikin pitää. [break][break]
Huolellisuus ulkomuodon suhteen ei jää tähän, sillä Milo varmistaa aina olevansa edustavan näköinen. Vaikka mies ei varsinaisesti ole rikas, on hänen yllään poikkeuksetta siistit vaatteet. Kapean kehonsa Milo nimittäin vaatettaa puvuin, vaikkakin niitä hän omistaa suhteellisen pienen määrän ottaen huomioon, että miltei koko miehen omaisuus kulkee ympäri New Austinia ja Great Plainsia hevosen selässä. Milo kuitenkin on pitänyt sitä parempaa huolta vaatekerroistaan. Osa niistä alkaa olla kovin vanhojakin, mutta taitavien ompelijoiden kädentaito on niiden hyvän kunnon salaisuuden takana.
[break]
[attr="class","other"]
— red hair - brown eyes - lean - 187cm —
[attr="class","titles"]
Personality
[attr="class","quote"]
I could move away or I could suck it up and face it
Kuten jo Milon ulkokuoresta saattaa päätellä, on tämä soittoniekka helposti lähestyttävä ja avoin. Viihdyttäjän persoona ei ole rajoittunut vain esiintymislavalle, sillä miehen olemus tapaa varastamaan huomion itsevarmalla annillaan. Hyvin puhelias ja itsevarma persoona varmasti erottuu edukseen, vaikkei toisin ole kovin harvinaista, että Milosta jokseenkin teennäisenkin kuvan saisi. Onhan mies kovin kohtelias, noudattaen yhteiskunnan odotuksia kunnioituksesta ja hyvistä tavoista. Milolla ei ole tapana avautua monille, saati märehtiä elämän syvimpiä kysymyksiä. Kutsui tätä tapaa sitten pinnallisuudeksi, terveeksi varautuneisuudeksi, taikka ymmärrettäväksi kohteliaisuudeksi, on Milosta jokseenkin vaikeakin saada todellista kuvaa siitä, millainen mies viihdyttäjän maskin takana piilee. [break][break]
Saluunoissa useimmiten tavattava Milo on täysille tuntemattomillekin hymyileväinen, eikä kaihda minkään kaltaista juttuseuraa. Tuiki tuntemattomat toivotetaan tervetulleeksi seuraan kuin vanhat tutut. Mies puhuu paljon, mikä ei kenties haittaa hänen ollessa erinomainen tarinankertoja. Tässä avittaa nopea, mutta selkeä ajatuksenjuoksu, joka tuntuu olevan aina askeleen edellä ilman, että Milo sekoilisi sanoissaan tai kompuroisi ajatustensa kanssa. Kyky sulautua tilanteeseen kuin tilanteeseen avittaa Miloa tekemään vaikutuksen miltei kehen tahansa. Hän on aina ollut taitava lukemaan ihmisiä ja tilanteita, eikä itsevarmalla miehellä ole koskaan ollut hankaluuksia toimia vaistojensa mukaisesti. [break][break]
Aikaisekseen mieheksi Milo saattaa vaikuttaa jopa pehmeältä hänen lempeän luontonsa ansiosta. Huomaavainen mies on sulopuheinen, mikä kenties kantautuu hänen taiteelliseen taipuvaisesta persoonastaan. Mitenkään erityisen visuaalista silmää Milolla ei ole, vaikka kyllä hän muun muassa itsensä osaa vaatettaa silmää miellyttävästi, ja hänen kynänkäyttönsä rajoittuu lähinnä kauniiseen käsialaan. Sen sijaan musikaaliset lahjat ovat Milon suurin vahvuus, ja vaikka hänen julkisesti esittämänsä musiikki on pitkälti versioita tunnetuista kappaleista, on hänkin ehtinyt elämänsä aikana tuottaa mittavan portfolion sävellyksiä ja sanoituksia. Suuri osa niistä onkin kovin henkilökohtaisia, tunteet kun on aina tuntunut Milolle helpommalta sanoittaa sävelmien huomaan. Saattaapahan muutaman teoksen muusana toimia jokin vanha liekki, kenties jo sammunut matkan varrella.[break][break]
Romantiikka on kieli jota Milo puhuu soljuvasti, hellin kosketuksin, suloisin elein ja kaunein sanoin. Kenties tämän tähden onkin yllättävää, että mies on suhteellisen korkeassa iässään yhäkin naimaton. Tähän on vaikuttanut paitsi Milon näkemys avioliiton asettamien roolien sopimattomuus itselleen—puhumattakaan siitä, ettei mies lapsia erityisemmin koskaan ole halunnut—kuin myös miehen oman seksuaalisuuden puiminen. Ajatus romantiikasta tuntui Milolle hänen teinivuosinaan jopa ahdistavalta tunteidensa kohdistuessa toisiin poikiin, eivätkä tytöt tuntuneet saavan hänen sydäntään hypähtämään lainkaan. Milon ollessa parikymppinen hämmennystä soppaan lisäsi entisestään hänen huomatessa kehittäneensä tunteita naiseen, joka päätyikin olemaan miehen ensirakkaus. Avioliitto tosin paitsi yhä tuntui ahdistavalta Milon mielessä, ei koskaan ollut tarjolla naisen sosiaalisen statuksen kannalta. Eipä siis ollut ihme, ettei romanssi mikään loppuelämän rakkaustarina ollutkaan, vaan kaksikko lopulta ajautui erilleen hyvillä mielin yhteisymmärryksessä elämän kuljettaessa heitä eri suuntiin. Salainen romanssi sai Milon kuitenkin rohkaistumaan tällä elämän saralla, ja tuolla onkin ollut vuosien varrella joitakin rakastajia pitkin New Austinia ja Great Plainsia. [break][break]
Mitä ihmissuhteisiin tulee, romantiikka ei ole ainoa osa-alue jolla Milolla ulospäinsuuntautuneisuudestaan huolimatta on sen syvällisempien yhteyksien kannalta kovin autiota. Ystäviä on vaikea saada, kun paikasta toiseen liikkuu jatkuvasti, palaten tiettyihin paikkoihin vain hetkiksi kerrallaan. Toisaalta Milo on aina ollut kovin itsenäinen, mistä kielii hänen valitsemansa elämäntyyli. Mikään erakkoluonto Milo ei kuitenkaan koskaan ole ollut, mikä kenties on ilmiselvää tuon viihdyttäjän ammatin tiimoilta. Yksinäisyys kalvaakin ajoittain matkustavaa soittoniekkaa, mutta tien päälle rakennetun elämän kutsu on liian voimakas. Sen tähden suuri sydän ja uhmakas uskollisuus läheisiä kohtaan jäävät varjoon. Hän kyllä välittää muun muassa siskoistaan ja noiden jo aikuisista lapsista, mutta Milo ei koskaan ollut mikään läsnäolevin eno, puhumattakaan siitä, ettei ole nähnyt siskojaan kuin muutamaan otteeseen vuodessa viimeisten kolmen vuosikymmenen ajan. [break][break]
Kuitenkin mikäli Milon lähelle onnistuu ujuttautumaan, vaikka vain hetkeksi miehen viettäessä muutaman kuukauden aloillaan, kuoriutuu miehestä oikein rento ja viihdyttävä persoona toisella tasolla nähden hänen antamaansa ensivaikutelmaan. Siinä missä Milo saattaa vaikuttaa jopa jokseenkin teennäiseltä kohteliaisuuksissaan, taipuu tuo herkästi antamaan aidon kuvan itsestään yhtään lähentyessä kenenkään kanssa. Paljon ei tarvitse saadakseen Milon tiputtamaan yhteiskunnan vaatimat tyhjät kohteliaisuudet ja tuomaan esille enemmän omaa leppoisaa, kenties jopa jollain asteella kesytöntä itseään. Tuntiessaan olonsa mukavaksi ympärillään olevassa seurassa Milolla ei ole pelkoa itsensä nolaamisesta—onhan miehellä ihailtavaa itsevarmuutta. Ei hän mitenkään typerästi ikinä tosin käyttäydy, eipä Milon sydämestä taida löytyä murustakaan, joka saisi hänet käyttäytymään tökerösti toisia kohtaan. Pikemminkin hän tapaa olla kovin avoin ja aito, lempeä persoonansa päästen parhaimmilleen. [break][break]
Hyväsydämisen Milon näkemys maailmasta on aina ollut kovin avoin—eihän hänkään ole tahtonut elämänsä urien seuraavan perinteisintä reittiä. Sinisilmäinen Milo ei ole, mutta häneltä löytyy ymmärrystä ja empatiaa kanssaeläjille. Tuomintaa Milolta saa kerjätä, mikäli sellaista omakseen tahtoo, eikä mies syyttä kehenkään negatiivisesti suhtaudu. Milolla on kuitenkin terveellinen määrä varautuneisuutta, ja pitää hänkin tiettyjä asioita anteeksiantamattomina. Harvat ihmiset tosin pysyvät Milon elämässä tarpeeksi pitkään astuakseen tämän rajan toiselle puolelle. Draamaa Milo ei nimittäin kerjää, usein mieluummin jättäen asiat käsittelemättä taakseen käsiin roihahtavissa tilanteissa. Tämä tosin pätee vain miestä itseään koskevia asioita—palavan lojaaliuutensa Milo tapaa tuoda esille läheistensä vuoksi.
[break]
[attr="class","other"]
— charismatic - outgoing - empathic - just a little silly
—
[attr="class","titles"]
Past
[attr="class","quote"]
The voice of my blackbird, I'll never so more
Matkustavasta elämäntavastaan huolimatta Milon sydämestä on aina löytynyt erityinen paikka kotikaupungilleen. Flat Iron Laken rannat ja Great Plainsin loputtomalta tuntunut preeria tulivat tutuiksi Milon elämän alkutaipaleella, hänen syntyessä keskituloisen perheen nuorimmaiseksi—ja ainoaksi pojaksi—Blackwaterin kaupunkiin. Milon vanhemmat, Grace ja Orville, olivat muuttaneet New Yorkista täysin uuteen kaupunkiin viitisen vuotta ennen Milon syntymää. Kaksikko kaipasi muutosta elämäänsä kiireisen kaupungin keskeltä, minkä lisäksi Orville toivoi saavansa kaipaamaansa tunnistusta muusikon uralleen uudessa kaupungissa. Orvillen ura tosin ei tuntunut saavan liekkiä alleen, huolimatta siitä että Grace yritti tukea aviomiehensä unelmia tekemällä piian töitä ennen kuin pari sai lapsia. Lopulta Orville tyytyi luovuttamaan unelmansa suhteen, ja hankki töitä paikallisesta saluunasta baarimikkona parin huomatessa Gracen odottavan heidän ensimmäistä lastaan. Ensimmäisen tyttärensä, Claran, pari toivotti tervetulleeksi kolme vuotta ennen Milon syntymää, ja kahden vuoden päästä tuota seurasi sisko Annabelle. Vanhemmat kasvattivat kolmikkoa hellällä kädellä—ainakin aikaan nähden. Lasten ei koskaan tarvinnut pelätä saavansa vyöstä tai vitsasta, ja vaikka hellyyttä lapset saivat osakseen lähinnä vain kovin pieninä äidiltään, oli heillä silti rakastavat vanhemmat. [break][break]
Vanhemmat myös kannustivat lapsia käymään koulua, sillä olihan luku- ja kirjoitustaito tärkeä asia. Varaa heillä ei ollut lähettää lapsiaan mihinkään hienoihin kouluihin, joten peruskoulun Milo kävi Blackwaterin yleisessä koulussa. Kuitenkin koulutöitä kiinnostavampaa pojalle tuntui olevan isänsä opit musiikin saloista. Milo oppi pienestä pitäen pianon- ja viulunsoittoa isältään, ja osoittautuikin musikaalisesti kovin lahjakkaaksi. Musiikki tuntui vetävän Miloa puoleensa koulutöitä tehokkaammin, mistä Milo sai osakseen jonkin verran nuhteita vanhemmiltaan, vaikkakin Orville tuntui näkevänsä pojassa heijastuksen omasta itsestään. Isä toivoi pojan tahtovan jahdata uraa, joka ei hänelle itselleen ollut auennut yrityksistä huolimatta, minkä tähden Milo sai uppoutua musiikin pariin. Tunsipahan isä Milossa jotain potentiaalia, ja hyödynsi aikanaan kehittämäänsä pientä, mutta siitä huolimatta kelpoa verkostoa Blackwaterin viihdemaailmassa, ja sai Milon esiintymään kovin pienestä lähtien kaupungin lavoilla. [break][break]
Kaikki elämän osa-alueet eivät kuitenkaan kohdelleet Miloa alusta pitäen yhtä kauniisti. Monet pojan ikätovereista tuntuivat oudoksuvan poikaa, pitäen häntä hivenen omituisena. Kenties kyse oli Milon haaveista tulevaisuuden suhteen, ehkä tuon päällekäyvästä itsevarmuudesta, tai jääräpäisestä tahdosta pitää oma päänsä. Keksivätpähän nuo naljailla Milolle tuon ulkonäöstäkin—milloin hänen hintelyydestä, hiusten väristä, tai sopusuhteettomista kasvonpiirteistä. Milo kyllä vietti aikaa naapurustonsa poikien kanssa, mutta toisten silmätikuksi joutuminen sai Milon tuntemaan olonsa ajoittain kovin ulkopuoliseksi. [break][break]
Milon lapsuus kulki kovin samoilla raiteilla loppuun saakka. Perhe ei saanut enää lisäystä Milon jälkeen, joten Knoxin suvun jatkaminen tuupattiin hänen harteilleen. Nämä puheet tosin eivät koskaan paljon painaneet pojan päässä—vaikkakin tulevina vuosikymmeninä ne tuntuivat painostavilta. Miloa ei koskaan erityisemmin kiinnostanut ajatus aloilleen asettumisesta, avioitumisesta ja perheen perustamisesta. Mitä vanhemmaksi nuorukainen kasvoi, sen enemmän hän tahtoi nähdä uusia paikkoja ja kerätä uusia kokemuksia, tahtoen jättää jälkeen painostavat odotukset siitä, mitä hänen elämänsä tulisi olla. Peruskoulun päätettyään 15-vuotiaana Milo alkoi esiintymään ympäri Blackwateria yhä enemmän, tullen viulunsa kera vakiokalustoksi kaupungin viihde-elämässä. [break][break]
Esiintyminen ei ollut kuitenkaan ainoa syy nähdä Miloa kaupungin tanssilattioilla—etenkin aikuiselämänsä kynnyksellä nuori Milo alkoi vierailemaan tanssilavoilla omaksi huvikseen. Taitavana tanssijana ja runosanaisena herrasmiehenä tunnettu nuorukainen oli suosittua seuraa, eikä Milolla koskaan ollut puutetta tanssipareista. Jotkin naisista varmasti pitivät Miloa potentiaalisena kumppaniehdokkaana, mutta Milo piti kaikkiin kunnioittavan välimatkan. Hurmaava ja kohtelias hän kyllä oli, mutta mikään tanssilattioilla luotu ei koskaan poistunut niiden ulkopuolelle. Sitä paitsi, tanssilattioiden miehet tuntuivat vetävän Milon huomiota enemmän puoleensa—kaikeksi harmiksi Milolle.[break][break]
Oli kuitenkin eräs nainen, ensimmäinen joka sai Milon huomion omakseen tavalla, jota häneltä odotettiin. Odessa Westerfieldin kaltaisen hienon ladyn ei ollut soveliasta tanssahdella alemmasta sosiaalisesta luokasta lähtöisin olleiden keskuudessa, mutta nuori nainen hiipi vanhempiensa tietämättä Blackwaterin tanssilavoille. Tuo oli säihkyvä ilmestys Blackwaterin tanssilavoilla säteilevine hymyineen ja rentoine olemuksineen, huolimatta siitä, ettei nainen osannut oikeasti tanssia. Kenties kohtalolla oli sormensa pelissä Milon päätyessä mielellään opettamaan Odessaa. Kerta ei jäänyt ainoaksi—Milo sattuikin tapaamaan Odessaa yhä useammin Blackwaterin tanssilavoilla, aina pyytäen tuota tanssimaan. Vaikkei Odessa kenties alkuun lämmettänyt Milon sydäntä kiehtovaa persoonaansa pidemmälle, huomasi tuo kummastuksekseen kipinän syttyneen heidän välilleen. Vetovoimainen nainen tuntui käsittelevän samoja tunteita, sillä kaksikon välille päätyi lopulta syttymään sievä romanssi. [break][break]
Todelliset tunteet oli kuitenkin pidettävä piilossa muiden katseilta, sillä eihän hieno, rikkaasta suvusta lähtöisin ollut neito voinut rakastua vaivaiseen pelimanniin, joten kaksikko tapaili salassa. Sitä paitsi, ei kummallakaan ollut avioliitto mielessä heidän lähentyessä toisiaan—tästä he kummatkin olivat yhteisymmärryksessä alusta saakka. Salasuhde kesti puolisen vuotta, ennen kuin Milo totesi viimein tahtovansa lähteä jahtaamaan unelmaansa maailman näkemisestä. New Austin houkutteli miestä, ja vaikka hyvästit Odessan kanssa olivat katkeransuloiset, he kummatkin olivat tienneet, ettei heidän piilossa pidetty suhteensa tulisi kestämään ikuisesti. Kaksikko ajautui toistaiseksi erilleen yhteisymmärryksessä, mutteivät voineet arvata vielä palaavansa toistensa syleilyyn useammankin kerran vuosien varrella Milon ajoittain palatessa kotikaupunkiinsa. [break][break]
Milo jätti kotikaupunkinsa ensimmäistä kertaa pidemmäksi aikaa lähteäkseen näkemään maailmaa—tai pikemminkin naapuriosavaltioita—matkustavana muusikkona. Isä oli ylpeä pojastaan, kun taas äiti itki ikävää jo ennen kuin Milo oli astunut ovestakaan ulos. Milo kuitenkin rauhoitteli äitiään lupaamalla kirjoittaa tuolle usein. Matkalle päädyttyään Milo ei viihtynyt yhdessä paikkaa muutamaa kuukautta pidempään, kun tie jo tuntui kutsuvan soittoniekkaa. Viikot venyivät kuukausiksi, ja kuukaudet vuosiksi, saluuna toisensa jälkeen Milo kulki paikasta toiseen. Kirjeet kotopuoleen varmistivat Milon olevan vielä elossa, ja vastaukset vanhemmilta lämmittivät Milon sydäntä aina kun nuo ehtivät löytää miehen ennen kuin hän jatkoi matkaansa. Ikävä Blackwateriin oli ajoittain kova, mutta tie alkoi tuntumaan Milolle enemmän kodilta kuin mikään muu. [break][break]
Ajoittain yksinäisyys syöpyi pahemminkin miehen matkustajan elämäntapaan, mutta kohtaamiset saluunoissa olivat tarpeeksi antoisia ruokkimaan Milon intoa pysytellä tien päällä. Silloin tällöin Milo sattui löytämään jonkun sängynlämmikkeeksi—ei pelimanni kovinkaan usein löytänyt seuraa, hänen mieltymyksensä jatkuen hyvin maskuliinipainotteisena, mutta ajoittain Milon pysytellessä aloillaan tavallista pidempään, sattuivat jotkut lämmittämään hänen sydäntäkin. Silti Milo ei koskaan kyennyt asettumaan aloilleen, avioliitto ja rauhaisa elämä ei vaikuttanut koskaan hänelle sopivalta. Asiaa ei todellakaan auttanut vanhempien asettamat paineet Knoxin suvun jatkamisesta. Nuo eivät tuntuneet koskaan luopuvan toivosta, aina uskoen että luonto hoitaisi tehtävänsä.[break][break]
Huolimatta vanhempiensa jatkuvasta tivaamisesta aloilleen asettumisesta, Milo jatkoi osavaltioiden kiertelemistä ja niiden saluunoissa soittamista, hänen maineensa kiirien jopa niin, että häntä alettiin tunnistamaan tietyissä kaupungeissa. Hän palaili tuttuihin kyliin ja kaupunkeihin kerta toisensa jälkeen, muttei koskaan viipynyt kauaa. Milo kävi perheensäkin luona aina muutaman kerran vuodessa. Eikä kenties ollut ihme, että yhä naimaton Odessa sattui joillain käynneillä Milon polulle. Kenties oli sattumaa, että tuo tuntui ilmestyvän Blackwaterin saluunoihin, joissa Milo esiintyi. Tai kenties tuo oikeasti tahtoi nähdä ensirakkautensa kerta toisensa jälkeen, vuosi vuodelta vierien. Joka kerta kaksikon välit tuntuivat olevan yhä lämpimät, huolimatta välillään kuluneesta ajasta, ja silloin tällöin heidän välillään uinuva romanssi havahtui hereille kuin se ei koskaan olisi vaipunut horrokseen. Odessan läsnäolosta oli tullut jotain, mitä Milo odotti aina päästyään Blackwateriin, joten naisen ollessa kadoksissa Milon palattua Blackwateriin yli puolen vuoden poissaolon jälkeen Milo jopa huolestui naisesta. Juorut kuitenkin kantautuivat Milon korviin—Odessa oli viimein päätynyt naimisiin, ja oli muuttanut ties minne aviomiehensä kanssa. Tilanne herätti Milossa outoja aatoksia. Hänestä oli kummaa, että Odessa oli yllättäen muuttanut mielensä avioon astumisesta. Eihän siitä ollut kuin hivenen yli puoli vuotta, kun Odessa oli viimeksi jakanut sängyn ja palan sydäntään Milon kanssa, eikä tuo tuntunut silloin olevan kiirehtimässä avioon kenenkään kanssa. Mutta ihmismieli muuttui nopeasti, ja vaikka Milo jäi kaipaamaan Odessaa, oli hän jossain sisimmissään onnellinen naisen puolesta, jos tuo kerran oli todellisesti löytänyt pysyvän rakkautensa. [break][break]
Huolimatta salarakkaansa äkkinäisestä katoamisesta, Milo jatkoi elämäänsä sen suuremmitta murheita kuten aikaisemminkin. Odessa saattoi silloin tällöin viipyillä Milon mielessä, mutta vuosien kuluessa kaipuu naista kohtaan haihtui katkeransuloisiksi muistoiksi, jotka tuntuivat olevan tavoittamattomissa. Vuosien myötä myös vanhemmat vanhenivat, ja ensin lähti isä, saappaat jalassa Blackwaterin saluunan tiskillä. Milo oli matkustamassa Armadillosta Tumbleweediin isän kuollessa, eivätkä uutiset saavuttaneet miestä ennen kuin viikkoja hautajaisten jälkeen. Tätä katuen Milo päätti asettua aloilleen ikääntyneen äitinsä luokse. Ei Milo odottanut tuon kuolevaan pian, pikemminkin tahtoi viettää aikaa äitinsä kanssa ennen kuin väistämätön kuolema saavuttaisi tuonkin. Muttei Milo voinut aavistaa äitinsä kuolevan vain vajaan vuoden isänsä jälkeen. Tällä kertaa Milo oli paikalla, kun äiti laskettiin lepoon aviomiehensä viereen kirkon hautausmaalla. [break][break]
Vanhempien talo jäi Milon omistukseen siskojen omistaessa jo omat elämänsä aviomiestensä kanssa, mutta edes lapsuudenkotiin asettuminen ei houkutellut Miloa asettumaan aloilleen. Päin vastoin, äidin kanssa vietetty aika tuntui saaneen Milon levottomammaksi kuin pitkiin aikoihin. Päätös takaisin tien päälle lähtemisestä sai vahvistuksen eräänä myöhäisenä iltana Blackwaterin kaduilla. Hevostaan riimulla hakkaava matkaaja herätti Milon huomion—iskut tuntuivat saavan hänen sydämensä särkymään seuratessaan sivusta. Tilanteeseen väliin astunut Milo sai kohdata hevoselle suunnattuja uhkailuja lopettaa hyödytön kaakki siihen paikkaan, jolloin hän tarjoutui ostamaan hevosen impulsiivisesti hyvään hintaan. Ruunikonkirjava paintruuna Cisco osoittautui oikein helläksi hevoseksi, vaikkakin laiskanpuoleiseksi ja ruoalle persoksi. Kenties näiden piirteiden tähden hevosen edellinen omistaja oli hermostunut eläimeen, mutta Milolta löytyi kärsivällisyyttä uudelle hevosystävälleen. Sitä paitsi, olihan hänen pakko nyt palata tien päälle, kun hänellä oli ratsukin allaan.
[break]
[attr="class","titles"]
Misc
[attr="class","misc"]
- face claim: David Tennant
- Omistaa synnyinkotinsa, kahden makuuhuoneen pienen omakotitalon Blackwaterin kaupungin eteläliepeillä, mutta viettää siellä vain vähän aikaa ollessaan kotikaupungissaan matkoilta
- Soittaa viulua ja pianoa, minkä lisäksi lauluääni on miellyttävä